Tällä kerralla oli kerhoa vetämässä tuuraajani Laila Heikkilä, jonka kanssa lapset olivat leikkineet sekä sisällä että ulkona. He olivat leikkineet lännennopeinta, joka on minulle aivan uusi tuttavuus joten ihan jouduin googlea käyttää ja tutkia leikkiä.

Lännen Nopein

Versio 1: Leikkijät muodostavat piirin. Sen jälkene joukosta valitaan yksi jäänyt, Jäänyt menee ringin keskelle ja aloittaa ampumaan ringissä olevia täysin summittaisesti. Ampuminen tapahtuu osoittamalla jotakuta leikkijää ja sanomalla: "Pam!". Ammuttu leikkijä menee kyykkyyn, jolloin ammutun vieressä seisoneiden pitää yrittää ampua toisensa mahdollisimman nopeasti. Se kumpi on hitaampi joutuu keskelle. Jos leikkijöitä on paljon, voidaan ottaa useita jääneitä, jolloin leikki nopeutuu huomattavasti. Leikillä ei ole loppua.

Versio 2: Toisessa leikin versiossa hitaampi ampuja putoaa pelistä. Jos leikkijä, jonka pitäisi mennä kyykkyyn, myöhästyy niin, että vieressä seisoja(t) ehtii ampua ensin, niin silloin kyykkyynmenijä putoaa pelistä. Näin jatketaan, kunnes ringissä on vain kaksi leikkijää jäljellä. Viimeiset suorittavat kaksintaistelun, jonka voittaja voittaa koko leikin.

Sekä salamapalloa, norsupallo ja sardiinia, joka oli myöskin minulle uusi tuttavuus.

Sardiini: Yksi leikkijöistä menee piiloon ja sillä aikaa muut laskevat kahteenkymmeneen kasvot peitettyinä. Kun on laskettu, lähdetään etsimään piiloon mennyttä. Aina kun joku leikkijöistä löytää piilon, hän jää sinne ja lopuksi kaikki ovat samassa piilossa kuin sardiinit purkissa. Se, joka löysi piilon ensimmäisenä, on seuraava piiloon menijä.

Kerholaisten mielestä on aina kiva oppia uusia leikkejä ja pelejä, mutta niin se on ohjaajankin mielestä. Maailmassa on todella monta eri leikkiä/peliä ja niiden eri variaatioita, jokainen osaa jonkun uuden ja erilaisen jota on hauska porukalla opetella.